No niin, Tänään oli sinänsä legendaarinen päivä, että ensimmäistä kertaa Joulukuisen Norjan reissun jälkeen nautin hyppäämisestä ja hiihtämisestä. Päivä valkeni aurinkoisena, itseasiassa se paistoi pilvettömältä taivaalta ja elohopea asettui -3 asteen hujakoille. Heti aamusta ajattelin, että tämä päivä on se vedenjakaja jota olen jo pitkään odottanut. Heti tuli kuitenkin mutkia matkaan, kun Matti Nykäsen mäessä vallitsi roteva takatuuli. Se ei kuitenkaan onnistunut nujertamaan minua vaan tarjosi ainoastaan oman pienen haasteensa harjoitteluun. huomasin että kyllä se homma toimii kunhan vaan pitää mielen kirkkaana ja ponnistaa kypärän suuntaan, onhan kuitenkin helmikuu, arvokisojen aika vuodesta. Tänä talvena arvokisat puuttuvat, mutta konkarin formu alkaa selvästi löytyä siitä huolimatta. Lounaan jälkeen en malttanut pitkään askarrella kun piti jo vetää hiihtomonoa jalkaan ja sännätä yliluonnollisen hienoihin keleihin "vinistelemään" (hiihtämään). Hiihto maistui ensimmäistä kertaa tämän vuoden puolella hyvälle ja hetkittäin jopa orgastiselle tasolle kuljettaen. Nälkä kuitenkin yllätti, aivan kuten seksinkin jälkeen (kuulemma) ja piti suksia kotiin naulaamaan paahtoleipää, jughurttia ja tietty kahvia, mustana. Sitten olikin jo päiväunien aika. Tänä aurinkoisena tiistaipäivänä tunsin itseni hetkellisesti taas urheilijaksi...
Parit hiihtokisatkin tuli tuossa männäviikoilla käytyä. Reilu viikko sitten Kivijärvellä hiihdettiin "hippohiihtomaastoissa" ja nyt sunnuntaina sivakoitiin vihdoinkin pariin kertaan siirretyt Keski-Suomen maakuntaviestit Uuraisilla. Joukkuearvontojen jälkeen hiihdin lopulta Jyväskylän kakkosjoukkueen ankkuriosuuden. Alunperin oli tarkoitus hiihtää ykkösessä viiden kilometrin vapaan osuus. Mieltä lämmitti kuitenkin se, että hiihdin reilusti kovempaa kuin ykkösjoukkueen kollega. Molemmissa metropoleissa hiihdin ihan hyvät tasaiset kisat. Huomaa kuitenkin ettei harjoittelu viime viikkoina ole ollut kovinkaan kehittävää, ainoastaan juuri ja juuri ylläpitävää. Nopeat solut ovat jäänet joko Jyväskylän yöelämään tai sohvatyynyjen alle. Olen kuitenkin tyytyväinen tasoon, jolla pystyn vielä suoriutumaan ja sikälimikäli tarvetta ilmenee, löytyy se nopeuskin sieltä muutamalla harjoituksellisella täsmäiskulla. Tulevista kilpailutapahtumista en juurikaan osaa tähän hätään sanoa, mutta elän tällä hetkellä kuitenkin siihen malliin, että mikäli Salpausselänkisojen joukkueeseen tehdään muutoksia sairastumisten tahi muiden syiden vuoksi, olen tarvittaessa valmis kilpailemaan Lahdessa kuun vaihteessa. Sen jälkeen vielä mahdollisesti joku hiihtokisa ennen SM-kisojen valmistautumisleiriä Playa Del Inglesissä... SM-kisathan starttaavat sitten parisprintillä Rollossa 26.3. ja siihen perään jatketaan Rukalla Sprintin, normaalikisan sekä Ögön kolmekymppisten merkeissä... Kunhan omat vastaavat saaan ensin alta pois tulevana viikonloppuna!
SM-kilpailut Rukalla
Kolmenkympin kriisi
No comments:
Post a Comment